Lounais-Aasiassa on todella paljon aavikkoa
Suurin osa Lounais-Aasiaa kuuluu kuumaan tai lämpimään lämpövuohykkeeseen. Lähes koko Arabian niemimaa on kasvillisuudeltaan aavikkoa, pohjoisempana on aroa. Vain Välimeren ja Mustanmeren rannikoillla ilmasto on leutoa ja kosteaa, minkä vuoksi siellä kasvaa metsiä.
Aavikoilla kasvillisuus ja eläimistö ovat sopeutuneet vaativiin oloihin. Selviyityäkseen aavikolla kasvien pitää kestää kuivaa ilmaa, suuria lämpötilan vaihteluita, suojapaikkojen vähäisyyttä ja niukkaa kosteutta. Aavikoilla kasvillisuutta on vähän, sitkeitä ruohoja ja kuivuutta sietäviä vaivaispensaita. Päivisin aavikot ovat tukahduttavia, hiljaisia ja koiden eläimistä viettää päivänsä maan alla hiekkaan kaivautuneena. Ne liikkuvat pääasiassa öisin välttääkseen kuumuuden. Yöaikaan aavikon eläimet, kuten hiekkaboat, skorpionit, hyppyrotat ja liskoihin kuuluvat hiekkaskinkat nousevat esiin piiloistaan etsimään ravintoa.
| Skorpionit ovat pieniä, hiekkaan kaivautuvia selkärangattomia. |
Suurin osa Lounais-Aasian maista on arabiamaita eli valtioita, joiden asukkaiden pääkielenä on arabia. Lounais-Aasian valtioista vain Israel ja Turkki eivät ole arabiamaita. Pääuskontona Lounais-Aasiassa on islam. Uskonto vaikuttaa oleellisesti ihmisten arkipäivään. Muslimit rukoilevat päivittäin kohti Mekkaa, joka on Saudi-Arabiassa sijaitseva pyhä kaupunki. He myös paastoavat kerran vuodessa ramadan-kuukauden aikaan. Islamin uskon mukaan esimerkiksi alkoholin juominen ja sianlihan syöminen ovat kiellettyjä asioita. Useimmissa islamilaisissa maissa naisten tulee käyttää joko huivia tai huntua päänsä peittämiseksi. Islamin usko on muiden uskontojen tapaan jakaantunut eri uskontoryhmiin, joista päälahkoja edustavat shiiat ja synnit.
Lounais-Aasian kartta piirrettynä
Öljy on Lounais-Aasian tärkeä luonnonvara
Maaöljy ja maakaasu ovat Lounais-Aasian tärkeimpiä luonnonvaroja. Maailman suurimmat tiedossa olevat maaöljyvarat sijaitsevat Arabian niemimaalla. Maaöljyä porataan poraputkien avulla satojen metrien syvyydestä. Poraputkista kertovat lukuisat öljytornit. Öljykentillä risteilevät öljyputket, joiden avulla "musta kulta" siirretään satamaan ja sieltä tankkerien avulla ympäri maailmaa. Maaöljyistä saadaan polttoaineen lisäksi raaka-ainetta esimerkiksi muovi- ja maateollisuudelle.Öljyn tuomien rikkauksien avulla moniin Lounais-Aasian maihin on rakennettu moottoriteitä, rakennuksia ja kastelujärjestelmiä. Osassa öljyä tuottavista maista kansalaisten ei tarvitse maksaa veroja. Öljytulot houkuttelevatkin siirtotyöläisiä muualta maailmasta muuttamaan alueelle paremman elintason toivossa. Suurista öljyntuloista huolimatta maaseudulle elää paljon köyhiä ihmisia alkeellisissa elinoloissa.
Öljy on tällä hetkellä maapallon tärkein energiavara. Monien maiden teollisuus on riippuvaista öljyntuottajamaiden öljyvaroista. Tämä riippuvaisuus aiheuttaakin ajoittain ristiriitoja tuottavien maiden ja muiden teollisuusmaiden välille.
Maanviljelyä ja paimentolaisuutta
Lounais-Aasiassa viljellään maata hedelmällisissä jokilaaksoissa ja aavikoiden keitailla. Keidas syntyy paikkaan, jossa pohjavesi on lähellä pintaa. Esimerkiksi puut pystyvät kasvamaan tällaisissa paikassa, koska niiden juuret yltävät veteen. Keitaiden ympärille on syntynyt kaupunkeja ja viljelymaita. Tärkeimpiä viljelytuotteita ovat hirssi, ohra, puuvilla, sitrushedelmät ja tupakka.
Arabiamaiden paimentolaisia kutsutaan beduiineiksi. Paimentolaiset kasvattavat aavikoilla lampaita, vuohia, kameleita ja hevosia. Eläimet tarvitsevat riittävästi laidunmaata, joten paimentolaiset liikkuvat karjoineen laajoilla alueilla. Paimentavat beduiinit asuvat helposti siirrettävissä teltoissa. Nykyisin monet beduiinit ovat hylänneet perinteisen tavan elää ja asuvat kaupungeissa.
Maailman korkein rakennus, Burj Khalifa
